Untitled
Lähes puoli vuotta oon yrittänyt kirjoittaa, mutta jättänyt vain kesken. On tosi vaikea selittää sitä mitä tapahtuu koko ajan ympärillä ja pään sisällä, kun niitä asioita on niin valtavasti. Työasioita, pään sisäisiä asioita, ihmissuhdeasioita, perheasioita... Päällimmäisenä jarruna on ollut kaiketi se valtavan suuri riittämättömyyden tunne, jonka takia oon aina jättänyt lauseet kesken. Aloitin opiskelun avoimessa AMKissa. Jo eka kurssi tuntui ihan valtavan työläältä rutistukselta, vaikka sitten kuitenkin nautin sen suorittamisesta valtavasti, siitä huolimatta että täytyi puurtaa työpäivien jälkeen ja/tai viikonloppuisin. Sain vitosen. Silti tuntuu kauhean epävarmalta ja pelottaa että entäs jos en osaakaan. Vaikka tavallaan näkee että osaa kuitenkin. Töissä on ollut paljon kuormittavia asioita, jotka sai ryhtymään koko tähän projektiin. Asioita, joihin en ole tyytyväinen. Enkä varsinkaan siihen millaiseksi ihmishirviöksi se muuttaa mut työpäivän jälkeen. En oo kovin ylpeä itsestäni