Uusi vuosi, vanhat jutut
Töissä kaikki on muuttunut ja silti pysynyt samana. On ihan kiva mennä töihin ja oon löytänyt omanlaista tapaa tehdä työtä. Joskus surettaa että jos olisin uskaltanut ja pystynyt, olisin voinut huomata aiemminkin kaiken. Sen sijaan että aina heitin hanskat tiskiin ja ahdistuin kun tuli vaikeaa. No, ahdistun yhä. Olin ensimmäistä kertaa mukana arvioimassa opiskelijaa. Se oli ihan hirveää ja kamalaa. Kun tuntuu ettei ole vielä itsekään löytänyt sopivaa tapaa olla ja elää. Tuntui pahalta arvioida, vaikka sitten toisaalta sitä ymmärsi paremmin sen miksi omat arvioinnit oli niin tuskallisia kuin ne olikin. Ja vaikka olin tyytyväinen niin kuitenkin aina jäi riittämätön fiilis. Vaikka aina on riittämätön fiilis. Nytkin.