Mikä sua vaivaa mikset oo iloinen
Oon edennyt elämässäni sellaiseen vaiheeseen... No en ole edennyt yhtään mihinkään vaikka tavallaan kuitenkin olen. Musta olisi kiva jos elämä olisi jotenkin selkeetä ja helppoa, mutta kun kaikki on pääasiassa vain sekavaa ja vaikeeta. Pitäisi tavallaan tehdä päätös ja elää sen mukaan, vaikka sitten mutta kun ehkä taas jos ei tai joo. Oon superväsynyt. Kiukuttelen ihan turhista asioista jatkuvasti kotona, kun en vaan jaksa enää mitään. Työ saa tietyn verran tullakin kotiin, jotta se on ihan normaalia. Mutta nyt se tulee kotiin niin paljon, että se on häiritsevää. On vaikea nukkua, vaikea lopettaa ajattelua. Vaikea olla. Ja loppujen lopuksi mietin että ehkä kaikki vika onkin MINUSSA . Siinä miten olen ja ajattelen ja toimin. Että pitäisi olla parempi niin monella tavalla. Ja sitten taas ahdistaa aivan valtavan paljon. Se pahentaa lopulta tilannetta vain entisestään. Viikonloppuna, siinä maatessani sunnuntaina V:n sohvalla yhdessäyksin-moodissa, mietin että ehkä mua ei ole vain tarkoit