Kuulumisia
Elokuun viimeisellä viikolla sain sähköpostin. Olin valmistunut neljä päivää aiemmin. Seuraavana päivänä sain tekstiviestinä kuvan ensimmäisestä, ihan-oikeesta, työsopimuksesta. Aloitin työt heti maanantaina. Kaksi viikkoa sitten, keskiviikkona, kirjoitin asuntohakemuksen etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Saman viikon perjantaina sain asuntotarjouksen. Vielä tammikuussa olin luovuttamassa. Vielä tammikuussa olin varma etten koskaan pysty tekemään tätä työtä. En ehkä loista työhaastattelutilanteessa, mutta työntekijänä kyllä. Ja mikä parasta, rakastan tätä työtä. Joka päivä on kiva mennä töihin. Asiat voi muuttua ja muuttuukin. Mutta että parempaan suuntaan. En olisi uskonut. Mikä sitten on muuttunut? Uskallan pyytää apua. Uskallan myöntää että joidenkin asioiden tekeminen on vaikeaa, vaikka ei pitäisi olla. Uskallan luottaa itseeni. Uskallan sanoa, jos en osaa jotakin. Uskallan olla minunlaiseni työntekijä. Tiedostan mitkä asiat ovat vaikeita ja miksi. Ja etenkin, miten voin helpott