Anteeksi että oon tällainen
Kolmas vuosi pyörähti käyntiin ja tuntuu etten riitä. On sellainen olo, etten tule ikinä selviytymään tästä kaikesta, vaikka olen kaikille vakuutellut että asiat on hyvin. Ja yritän vakuutella vastedeskin. Rakastan opiskelijakunnan hallituksessa oloa ja sitä että juuri mut valittiin sihteeriksi. Rakastan sitä että mut otetaan mukaan asioihin ja mut halutaan mukaan kaikkeen. Rakastan sitä että mulla on käsissäni avaimet, joilla pystyn vaikuttamaan. Mutta muu kouluhomma ei kiinnosta. Opetus on ala-arvoista ja vie vain mielenkiinnon kaikesta. Mulla nousee automaattisesti keskisormi pystyyn, kun mun on vaikea suhtautua kaikkeen. Musta tuntuu etten mä riitä ja etten ole tarpeeksi hyvä. Ehkä mä en pystykään tähän. Sen ei pitäisi olla yllätys, koska aiemminkin oon todennut etten sovi joukkoon. Tuntuu etten sovi nytkään. Ehkä mun pitäisi kuitenkin vain jäävätä itseni ulos kaikesta ja jättää kaikki tähän. On niin paljon muita, jotka osaa kaikki nää asiat paremmin kuin minä. Tun